Timanttista paskaa..
Hyvät ystävät, teitä on varoitettu.. Ja pahoittelut etukäteen mahdollisista naista halventavista mielikuvista.. Iloisena poikana hilpsin tuohon keskustaan ja koruputiikkiin joululahja-koru ostokselle.. Myyjänä oikein iloinen ja pirteä joulupilleri, jolle asiakaspalvelu asetus on väännetty täysille jo ilmeisesti teko vaiheessa.. Väkisinkin tiskin maksavalla puolella katseeni ja ajatukseni hairahtuivat kuvittelemaan tuon luojan luoman kikkelin-kiusauksen sormet näpräämään jotakin aivan muuta, kuin joulun väreissä loistavia paketti-nauhoja.. Aloin havaita että tiskillä notkuvat kohinoorit ja muut jalokivennäiset saavat pian kuolapeitteen ja eräänlaisen ylösnousemuksen tapahtuvan, joten aloin hapuilla ympäriltä jotakin millä saisi ajatukset pois veenuksesta ja takaisin maan pinnalle.. Silmäni kohdistuivat tiskillä olevaan kiuluun, jossa pötkötti arvioni mukaan jonkinlaisia joulupastilleja.. Niinpä ajattelin nieleväni kuolat mahaan huljauttamalla näitä mynttoneja puolenkouran verran kyytipojaksi kitaan.. Saatanallinen säihke ja polte alkoi suussa ja veenus unohtui siltä ”seisomalta”.. Myyjänkin hilpeys pysähtyi ja kaksi niin siroa silmää muuttui lautasiksi, ja suu asettui siihen asentoon, kuin olin sen hetki sitten fantasioinut johonkin muuhun puuhaan.. Kuulin kaiken kakomisen keskellä tiskin toiselta puolelta hölmistyneen kysymyksen että: ”Etkai sä syönyt noita?!”.. Tällä kertaa jätin katseen pois avonaisesta kaula aukosta ja katsoin myyjättären sormea, joka osoitti kiuluun mistä näitä rakeita hotkin.. Nyökkäsin silmät vetistäen ja sitten se oli menoa.. Enpä olekaan ennen kultasepänliikkeen takahuoneessa käynyt, vallankaan naisen sinne miltei väkisin raahaamalla, joten kokemus sekin.. Kun sain vielä komennon henkilökunnan vessaan ja kumartumaan lavuaarin ylle mietin, että minkäköhän sisäisen dominan viattomalla pastillin syönnillä tästä söpöläisestä herätin.. Minkään villin kokemuksen sijaan sainkin hinkata suutani etusormen ja veden säestyksellä niin että ropina kävi, kuunnellen samalla selostusta kuinka pahaa myrkkyä ja jokseenkin syövyttävää on tälläinen ns. ”poretabletti”, joka sekoitetaan veteen ja minne laitetaan liukenemaan sitten oikein pahasti pinttyneet korut ennen tarkempaa puhdistusta.. Noh tästäkin selvinneenä ja pikkuhiljaa tuon maun ja kirvelyn suusta hälvettyä aloin pohtia, että huomenna aamulla kun pöntölle pyllistän niin minkäköhän moinen timantti sieltä putkahtaa… Nimim. Timantitko ikuisia…?
