Vanhemmuuden pariin..

Heipä hei kaikki ystävät..
On ollut viime aikoina vähän kaikenlaista ja oikeastaan suurimmissa määrin ”pienenlaista”..
Ei ole kerennyt paljon kirjoitella ihmeitä, eikä ihmeen vierestä..
Mutta nyt ajattelin, kun se on kuitenkin aika tärkeetä..

Tuossa viime lokakuussa yhtäkkiä hoksattiin et kyllä tässä tikussa seisoo 2 viivaa, sit seisoi 2 päätä ja niissä 4 silmää, ja sit ei seisonut vaan istua pöjötettiin wc:n lattialla..
Tai liekö tuo niin yhtäkkiä tuli, kai mäkin joskus terveydentiedon tunnilla oon ollut et tietää miten se menee..
Ja menihän se..

Sit odoteltiin.. Ja odoteltiin..
Ja jännitettiin ja joillekkin vähän kerrottiin, ja uuden alkua mietittiin..
Rattaat hommattiin, kaukalo, kylpyvanna ja vaatetta enemmän kuin hiuksia päässä..
Enkä puhu omastani..
Onneksi on juhannuksen sää vielä pimennossa ja toivottavasti tulee helkutin kylmä, jotta voi kapaloida nyytin..
Muuten menee vauvan vaatteille hommattu lipasto täynnä pieneksi jäävää vaatetta ihan juhannuskaivoon..

Ja sitten useasta suusta sai kuulla että hienoa, ihanaa ja ollaan tosi ylpeitä teistä ja onnellisia teidän puolesta.. (Kiitos😊)
Yks juttu jäi päähän..
Moni sanoi et siinähän ei sit muutu kuin ihan kaikki..
Ja sit mä aloin miettiä ja mietin ja äänenkin totesin, että mitä se nyt muka tarkoittaa, et kaikki muuttuu..
Tyhmää..

Mietin et samoja ihmisiähän me ollaan ja samat ihmiset ympärillä..
Ystävät, perheet, eläimet, harrastukset, työt ja kaikki..
Mut lisäks tulee yks pikkuihminen..
Mahtuuhan se olla mukana ja oikein hyvin, kun on tervetullut..
Ja ei varmasti ole iso muutos..
Kuitenkin on pienempiä sisaruksia molemmilla ja niidenkin hoidossa on auteltu, et kyllä se vaippa vaihtuu..
Vähän toki pitää elämän tyyliä ja menoa rauhoittaa, mutta ei sekään tarkoita kaiken muuttumista..

Sit mietin et no saatetaanhan me toisaalta vähän muuttua ja toinen ainakin hetkellisesti kasvaa isoksi ja kasvoikin..
Ja saattaahan olla, että meitä väsyttää välillä aika paljon ja meille kasvaa torahampaat, eikä haluta ihmisiä ympärille kun ei jaksa..
Vaikka ne on ollu kivoja meille..
Ja saatetaanhan puhua vaan vauva juttuja ja kaikki menee sen ympärillä, eikä muisteta aina kysyä muilta mitä kuuluu..
Vaikka pitäisikin ja varmana ei tahallaan unohdeta..
Mut ehkä toisaalta kaikki tietää myös sen, kun sitä kavereille sanoin ja ne sanoi vaan, että älä mieti ollaan ylpeitä ja ymmärretään kyllä..
Ja silloinhan oikeastaan se kummitus ”kaikki muuttuu” ei edelleenkään mun päästä liihotellut mihinkään..

Sit tulikin kesäpäivä kun tuli puhelu työvuoron alkuun et vauvan ”uima-altaasta” läks tulppa..
Ei muutakuin hippulat vinkuen kotiin ja sit suunnittelemaan sairaalaan lähtöä..
Sinne sit lopulta yöllä lähdettiinkin ja seuraavana aamuna luomuna pihalle putkahti musta hiuksinen mini otus..
Parku pääs alhaalta tulevasta päästä, sekä siellä yläpäässä olevista kahdesta päästä..
Siinä se ensin mamman mahan päällä ihmetteli hetken, ja kun 9kk asumus tallusti pesulle siirtyi otus isin rinnalle..
Olipahan kokemus..

Lapsonen ja uusi äippä vietti aikaa sairaalassa ja isikin päivät..
Yöt olisi pitänyt nukkua kotona..
No sanottaisiko että yöt olin kotona..
Päivät oli pitkiä ja ois tahtonut ottaa molemmat jo kotiin mukaan, mutta piti tarkkailla vauvaa..
Minun näkökulmasta myös tarkkailtiin, että mitenkäs isi vaihtaa vaippaa ja kylvettää..
Ja osaakos nyt sitten varmasti..
Onneks on edes vähän rauhoittunut, mut silti meinas olla hermo koetuksella..
Toisaalta oli se hyvä palauttaa mieleen ja onhan se todella hyvä kun pidetään huolta..
Ja päästiinhän sieltä lopulta kotiin..

Ensimmäinen viikko on mennyt äkkiä..
On kotoiltu, kylvetty, vaihdettu vaippaa, kärrytelty, syöty ja kyläilty..
Alkaa uskaltaa jo nukkuakin eikä jännää ihan niin kovasti jokaista ääntä..
Paitsi vähän..
Muutenkin on kaikki hyvin..

Mutta yhä silti mietin, et miksi kaikki muka muuttuu siinä sillä hetkellä kun tulee lapsi..
Aika normaaliahan tämä on ja normaalisti asiat menneet ja jatkuneet, vaikka meitä on kolme nyt..
Pitkä on aika edessä päin ja vastuu on suuri, mutta tiedän rajat, osaan olla vanhempana varmasti, elellään kuten ennenkin, vaippa vaihtuu, ystävätkin kulkee mukana ja apua saa, joten ei kaikki muutu, on vain yksi ihminen lisää..
Edelleen päässä kaikuu noin tyhmä sanonta..

Sit se kaiku loppuu kuin seinään, ja kuuluu pieni kitinä ja sen jälkeen tuhinaa..
Kurkkaan rinnan päälle ja siinä onkin joku vielä aika tuntematon tyyppi..
Ei se vielä mitään nää kuulemma..
Silti kaksi pientä tummaa silmää tuijottaa ihan suoraan omiin silmiin ja tuntuu, että kyllä ne näkee, tai ainakin tietää ja tuntee ihan kaiken mitä ajattelee..
Ja ne katsoo pitkään ja pitää huolen, että päästä jää kaikki muu turha pois..

”Älä isi mieti turhia, vaan ole siinä, hoivaa ja rakasta minua..”

Ja sillä hetkellä siinä samalla, kun sydän pakahtuu onnesta, koko muu maailma häviää ympäriltä,
ja on vain edelleen kaksi pientä tuijottavaa silmää ja sinä,
tajuaa, että ei siinä muutu ”kaikki”..

Vaan ihan kaikki..

Palautetta postille..

Hei!
Löysinpä lopulta teidät, ku eihän tässä härdellissä muistanu, että ootte taas koko kansan posti, ettekä itella..
Täältä kiljahtaa draumatisoitunut koko kansan postin asiakas..
Eilen saavuin iltapäivällä kotiin rankan päivän jälkeen ja ilokseni sain huomata, kuinka luukusta oli pamahtanut kirje..
Arvelin kuoressa olevan jotakin todella jännittävää, sillä kuori ei laisinkaan muistuttanut tavan suoraa mallia.. Se oli aivan mutkalla ja kurtussa ja ajattelinkin, että joku on lähettäny mulle mummon, mutta eipä ollu.. Laskun perskelehän se olikin..
Sit aloin pohtia, että kuinkahan mutkainen ja ikävä päivä teidän jakajalla on ollut, kun antaa agression purkautua, niinkin viattomaan kuoren pahaseen..
Koko ilta menikin jännittävästi uuden pelin merkeissä, kun minä istuin oven ulkopuolella ja avokki toisella, ja sujauteltiin kuorta vuoronperää luukusta edestakaisin.. Ja arvatkaapa mitä..? Ei menny ryppyyn yhtää..
Siispä mulla olisikin liuta konsteja moisen välttämiseen..
-Voisitte laittaa jakelijan vihanhallinta kurssille..
-Palkatkaa meidät jakamaa, ku ei menny yhtää ryppyy..
-Jättäkää mun laskut tuomatta ja kuitatkaa ne itse..
-Jos jotain sihtausongelmaa jakajalla tai likinäköä, ni specsaversilla ikä o alennusprosentti ja toiset lahjaksi vaikka vaimolle tai kaverille.. (specsavers ei liity tapaukseen)
-Toki voin pyytää isännöitsijältä kirvestä ja moukuttaa luukun aivan uusin svääreihin, jotta jakaja mahtuu vaikka itse tulla sisään ja ojentaa kuoren..
-En kuitenkaan usko että edellinen mahdollista, joten antakaa sille jakajalle kirves.. Tai antakaa vasta sen kurssin jälkee..
Oikeestaan aloin miettiä myös, että onko tää ees oikeesti huonoa palvelua, koska kyllähän itselläkin tapana o ne laskut rypistää, ku niihin hermostuksissaan tarttuu ja nyt tuli valmiiks paketoituna.. Mut sit hoksasin, että mihin itse puran kiukun, jos jo valmiiks rypätty..
Ja sit tuli kauhuskenaario, jos siellä oiskin oikeesti ollu se mummo.. Sehän ois ollu ihan rusina ja varmaan haissukkin pahalle, ku lihakset muutenkin veltot ja ronski postiukko tumpannut läjään.. Voivoi..
Helvetillinen tilanne, mutta uskon että tästä yhdessä selvitään ilman suurempaa ongelmaa..
Iloista päivää teille ja jakajalle toivottaen:
Koko kansan postin, kokolailla mummojen ja laskujen kohtelusta kiukustunut kansan äänotorvi..

Parisuhteen tuotantokaudet..

Heipä hei ystit.. Tässä sitä kohta 26v kaljupää töröttää sohvalla saunan jäljiltä vilvoittelemassa pohtien parisuhde maailman mullistuksia.. Olen pysynyt kynsiä syöden ja hampaita purren hiljaisuudessa viime aikoina, vaikkakin sanan säilä olisi voinut sipaista muutamaankin otteeseen viime aikojen keskusteluja seuraillessa.. Toisaalta leikkauksia ja pakolaisiahan ne täynnä on olleet.. Ja toki muutama fitness-perseeseenmuotoa-kyykkään blogi on mahtunut sinne sekaan.. Siis hyvin menee.. Ja ehkei niistä olisi tarvinnut yhtään lisätekstiä.. Mutta takaisin aiheeseen.. Tv:ssä pyörii Hottiksia ja Paratiisihotellissa niitä lisää.. Lisäksi ensitreffit alttarilla parit taas yrittävät luoda yhteisymmärrystä keskenään.. Onhan se perkele hankalaa ku pitäis tuntematonta kutsua vaimoks.. Mies o aina vaa mies.. Mutta kummasti se parisuhteessa eläminen opettaa ja oppii uusia asioita, kuten itsekin.. Pakkohan noi on ulkoo tietää ja vallankin esitysajat, jotta voi nasauttaa moduuli-sonera-tv paketista rec-nappia, kun kultsi on töissä, mut ohjelmista ei saa jäädä paitsi.. Siinä se on parisuhde kunnossa.. Ei tarvi paljon metsää kaataa tai peltoo kylvää ollakseen arjen sankari.. Painaa vaa namiskaa.. Ja sit o onneks netti-tv:t.. Jos unohtaa painaa ni ei saa silti kaulimesta.. En kyllä sano, että se aina helppookaa ois.. Kun se tabletti pyörii iltaisin tuolla sängyssäkin mukana.. Yritä siinä olla hempee ja esittää macho-miestä ja villiä-tiikeriä, ku bile-dani iskee silmää saatana samaan aikaan.. Ottaa se luonnon päälle, vaikka selvästi näkee iteki sivusilmällä kumpi se luonnollinen on ja kumpi luonnonoikku.. Ja sit ku sitä ”lempee” saa ni se on se aamuyö ja REM-unen aika ja senkin pysäyttää se, ku pää kolahtaa siihen mokkulaa.. Alkaa digimaailma kasvattaa teletattia otsaan.. Eikä se päivisin oo helpompaa, vaikka kuinka kahvia ottaessa keimistelee ja pyörittää pepulla i love you-tekstiä ilmassa ja yrittää heittää kuumaa katsetta, on se toisen pää ja katse töllössä.. Kas ku ennen oli varmaan suhteessa kuivia kausia, vaan ei oo enää, nyt ne o tuotantokausia.. Noh sortuupa sitä itsekin ajoittain, tätä pientä korealaista tsiikaamaan ja menee toisen sana ohi, et eikai sitä pidä alkaa vouhkata.. Ja jos ihan rehellisiä ollaan niin, kyllä mulla oikein mahtava avovaimo on ja kummasti se vaan suurimman osan asioista kuulee samalla.. Kai se on se valikoiva kuulo.. Ois tätä meidän sarjaa jo 9kk yhdessä takana ja eespäin mennää.. Siispä uutta tuotantokautta odottamaan..

Vettä kengässä..

Joutui heittämään pientä palautetta ostamistani popoista.. Hellurei! Ostin teiltä n. 1kk sitten Vansin kengät, kun omat vanhat oli rotansyöneen näköiset ja ilmeisesti samainen jyrsijä oli pakertanut niihin tarpeensakin lähtiessään ainakin hajun perusteellaa.. Kengistä pulitin 85 rahaa.. Nyt kuukauden tallustamisen jälkeen molempien kenkien pohjien liimaukset on ratkenneet ja vesi pyrkii sisään tässä ihanaisen ilman omaavassa suomen kesässä.. Tosiaan nuo töppöset olleet aika vähällä käytöllä, kun viikot kulkee työkengissä ja suurimman osan kesäviikonlopuista saanut juosta jos jossakin kissanristiäisissä, joissa ollut kiiltokenkä pakko.. Ihmeen tyyliä vaativia katteja.. Toisen kengän pohja ratkennut kantapäästä ja toisen taas varvaspäästä.. Ymmärrätte varmasti minkämoisessa rasituksessa lonkkani on, kun yritän tässä esterin perseen osumia väistellen taiteilla menemään tällaista kanta-, varvasaskellusta, joka hevosella kouluratsastuksessa olisi suorastaan ihanteellista, mutta näin tavan ihmisenä ja tallaajana en löydä hyötyjä.. Naapurin mummokin kajautti sateenvarjolla takaraivoon, kun mokoma käkättäjä luuli minun tanssineen sadetanssia ja hälle vesi kuulemma riitti jo.. Vaikkakin minun mielestä vaikutti kyllä hyvin kuivalta.. Tyttöystäväkin on äkäinen, kuulemma vaihtaa minut johonkin toimivampaan malliin.. Ymmärtäähän sen kun tää lonkka nyt on mikä on ja ei kärsi pitkin iltaa vatkata.. En siis jaksa enää olla mummujen hakattavana ja pelätä parisuhteeni puolesta, kun naapurin viriili kolvi on pyörinyt meidän nurkissakin jo uhkaavan paljon.. Siispä onko teillä jotain vaihto/palautus oikeutta kengille, mitkä hajonneet vähäisestä käytöstä huolimatta jo 1kk aikana..? Ois kiva saada ehjät, et pääsis kirmaamaan kääkkää karkuun ja potkimaan sen naapurin jullin ulos meiltä ja olemaan itse se mies.. Kiittäen ja kesäterveisiä laittaen! -Nimin- Märät sukat.. Sain vastauksenkin palautteeseeni melko nopeasti ja tarina sai vielä pienen jatkon, kun kyselivät onko tennarit haettu kivijalasta vai tilattu verkon kautta.. No kivijalastahan mä popot hain, kun tyttöystävä kielti konetta käyttämästä.. Epäili et feikkaan lonkkasäryn ja puuhaan siellä koneella jotain muuta, että ei sit sen vuoksi hänen kanssa natsaa.. Ihme juttu, yleensähän se naisilla on pää kipeänä, kun tarve ja silloin sit vaan kiltisti nukkuu.. Tosin silloin aina selällään ja se vähän huono asento.. Mut nyt sit ku mulla lonkka ni hirvee härdelli, vaikka voivat nukkua kaikissa tilanteissa vatsallaan.. Hullua on nykymaailma.. Kengät kuiteski noudin samana aamuna kun kaverilla polttarit ja niillä oli saunalautta varattuna.. Uhkasivat lähtee ilman mua rannasta jos en pian saapuisi ja kun kerrankin olin saanut luvan lähtee poikien kanssa saunaan nii hoppuilin sit sen verta, että enpähän teidän kassaneidiltä kuittia mukaan edes ottanut saatika uusien kenkien laatikkoakaan, kun pistin töppöset suoraan kinttuun.. Miten siis tässä tapauksessa nyt sit kykenen toimia oikein..? Nyt jäänen odottamaan vastausta..

Äidinmaidosta potkua elämään..

Heipä hei kaikki alateitse tai kummun läpi tulleet ystäväiseni.. Tuossa taannoin oma rakas äitini pyysi kirjoittamaan jotakin mikä olisi ikäänkuin kunnianosoitus hänelle ja hänen tekemälleen suurelle kasvatustyölle.. Katsoinkin siis parhaaksi naputella tekstiä nyt, kun töllöttimessäkin alkoi pyöriä sarja nimeltä äitien sota, jossa muutama äiti per jakso tutkailevat toistensa arkea ja arvioivat ohjelman lopuksi, että kuka sitä pienokaisen pehvaa parhaiten puhtaaksi jynssyttää.. Kaikenmoista kouhotusta sitä on omaankin elämisen varrelle osunut ja yllättävän vähillä ikääntymisen merkeillä oma mamini on selvinnyt, vaikka oman melskaamisen perään on melskannut 5 nuorempaa sisarustakin.. Ja ne pienet rypyt otsalla ja kohjut säärissä on varmasti ihan ylpeää kannettavaa, vallankin kun meistä puun hedelmistä on kasvanut suhteellisen mallikelpoisia kansalaisia.. Eihän sitä aina ole elo varmastikaan ole ollut ruusuista tai ainakin varressa on ollut piikkejä, mutta ikinä ei ole tarvinnut ilman vaatteita kulkea tai nälissään olla.. Tosin edelleen oman ja äitini väliseltä elämän polulta on jäänyt askarruttamaan pari kysymystä, joita en ole viitsinyt vain ilmaan heittää.. Ensimmäinen niistä on, että miten kummassa makkarakastike saadaan niinkin oranssiksi ilman, että maku kärsii tai ketsupin maku pyrkii läpi ja toiseksi miten sellaisia sämpylöitä leivotaan, että tuoreena ne on maailman suurinta herkkua, mutta jo seuraavana päivänä suomen armeija tilaa niitä tykin kuuliksi.. Kuitenkin tällä viikolla äidin helmoissa pyörähtäneenä, sain taasen henkisen hyvinvoinnin lisäksi vatsallista hyvinvointia itse tehdyn hiivaleivän muodossa.. Alkaakohan hänestä tulla pikkuhiljaa kuitenkin vähän mummo, vaikkei vielä harjoituksia pidemmälle ole suvun jatkuminen meillä tenavilla mennyt.. Paljon suuria elämän ohjeita olen saanut kuulostella ja neuvoja, ja ehkä joskus olisi niistä voinut ottaa onkeensakin ihan tosissaan, mutta kai se jotain on opittava itsekin kohjuttoman kantapään kautta.. Side on kuitenkin äityliin iso ja kaiketi se juontaakin juurensa jo siihen, että syntymäpäivänäni minua imukupilla irti kiskottiin jalkovälistä, ja kai siihen liittyy jotenkin sitten tämä villi kausikin taannoin, jossa minua ei imukupillakaan olisi vedetty pois jalkovälistä tosin ei äidin.. Lisäksi imetys ei kaikkien nykysääntöjen mukaan ollut aivan määrämittaista, vaan pullolla jatkettiin mitä kannut eivät jaksaneet nälkääni tyydyttää, joten ehkäpä siksi pullo ajoittain huulita löytyy nykyäänkin ja tissit kiinnostaa.. Mutta pois levottomuudet tällaisesta tekstistä ja ehkä asiasta alkaa olla naputeltu tarpeen verran, ettei vaan pääse mutsi ylpistymään liikoja, vaan malttaa vieläkin petrata sämpylöiden kanssa ja onhan sieltä perässä vielä muutama loppuun kasvatettavakin.. Palaan kuitenkin vielä tuohon alkaneeseen tv formaattiin ja nidon siihen oman äitini mukaan.. Sillä mitä avausjaksoa sivusta seurailin löytyi eräältä naiselta suht hurjasti kirurgin remontoimaa vartaloa.. Vaikka isäni aina isotissisistä blondeista välillä vitsillä hehkuttikin olen aivan tyytyväinen, että äitini on sellainen äiti ja nainen kuin on.. Ja erittäin tyytyväinen siitä, että sain äidinmaidon tissistä ja D-vitamiinin lasten kupista, enkä maitoa suoraan silikonisesta D-kupista… ♡Äiti♡

Pekka Perä ja suomen suurin toivomuskaivo..

Heipä hei kaikki ystävät ja ympäristöystävät.. Sivusta tilannetta Talvivaara seurailleena ajattelin rustata jonkinlaista noottia tähänkin aiheeseen.. Kas kun uutiset tänään hehkutti, kuinka mahdollisesti suomen valtio alkaa kaivosta pyörittää edelleen mikäli vain yrityksen saneeraus suoritetaan perusteellisesti.. Surullisintahan tässä aiheessa on se kuinka samalla kaivantoa virittäessä tuhotaan osittain suomen luontoa, vaikka kuinka lähialueiden ihmiset lantteja sinne heittelevät ja toivovat.. Ei se sentään toivomuskaivo ole.. Ikinähän en juurikaan suuremman luokan viherpiipero ole ollut ja onhan se näin, että maistuu se tehotuotettu sika tällekin porsaalle mikäli kastike on kunnossa.. Mutta sen sijaan kasvatukseni on ollut sen verta hyvää ettei tietentahdoin tarvitse hajoittaa ja tuhota mikäli sen suurempaa hyötyä siitä kellekkään olisi.. Ja käsittääkseni vaikka kuinka tämän edellä mainitun kaivannon tietoja lueskelee voisi mainita, että tässä tapauksessa ”toivomuskaivoon” työnnetyt hilut menevätkin kankkulan kaivoon ja taas vastavetoisesti se hyöty on jollain tapaa hyvinkin minimaalinen, puhumattakaan siitä kastikkeesta mitä siihen päälle heitetään tai tässä tapauksessa luontoon päästetään.. Taitaa olla resepti unohtunut.. Asiaa kun miettii sitten tuomiollisessa mielessä, niin joissain maissa edelleen pääkokki saatetaan teloittaakin pahemmista epäonnistumista.. Täällä sentään käy armo oikeudesta, mutta silti Talvivaaran johdossa pyörivää Pekka ”Kokkikolmonen” Perää koitetaan saada vangittua moisesta hutikoinnista.. Sinänsähän päätös on vasta vireillä, eikä minkään valtakunnan tuomioita ole langetettu, mutta vituttaahan se varmasti istua ja odotella saako konkurssiin menneen yhtiön päälle vielä hieman lisää istuttavaa.. Sen verran kuitenkin kykenen ihan tavan sivusta seurailijana tuota soppaa hämmentämään, että loppulauseen saa väsättyä hyvinkin nopeasti.. Rakas Pekka, pahoittelut epäonnistumisesta yrityksesi kanssa, joskus käy niin, mutta se ympäristörikos minua hieman kismittää ja saitpa sitten tuomion siitä tai et niin kuule Pekka! ”Perästä” kuuluu…

Älyllisen puhelimen hankintaa älyttömälle..

Älykästä päivää rakkaat ystävät.. Jokseenkin taas sai onnistumisen riemunkiljahduksia aikaiseksi tai sitten jotakin muuta vastaavaa aikaan, kun joutui uusimaan tätä omaa päätä älykkäämpää telefoonia vanhan vedellessä jo viimeisiään.. Ehkäpä nämä uudet puhelimet ovat älyltäänkin niin nerokkaita, etteivät mielellään sitten tartu omiaan tyhmempien seuraan.. Asiani ei tällä kertaa kuitenkaan ole niinkään puhelimen kanssa painia, vaan lähinnä operaattorin.. Kas kun kuulemma uutta puhelinta ei voi haltuunsa saada, vaikka kuinka setelitukkoa myyjän kärsän edessä heiluttaa, vaan tarvitaan ns. puhtaat paperit tuolla aiemman liittymän maksupuolella.. Suoraselkäisenä ja jämptinä suomalaisena oma selkärankani ei todellakaan ole niin kiero, että alkaisin moisia laskun tapaisia maksamatta jättää, mutta mikäli laskua ei nenän yläpuolelle asennetut mollukat kykene havaitsemaan on turha olettaa, että lähettelisin rahojani ihan noin niinkuin hyväntekeväisyys mielessä ympäriinsä, ihan vain siltä varalta jos jotain on maksamatta.. Tässä tapauksessa vuoden 2013 lokakuun laskua en ole edes ikinä saanut ja nyt se oli tunkemassa koroilla kasvatettuja lonkeroitaan minun ja uuden puhelimeni väliin.. Niinpä soittamaan asiakaspalveluun.. On se varmasti huippua, kun asioita puhe ohjataan, mutta jotakin hienosäädettävää näkisin operaattorin vastaaja-miehen kommunikaatiossa.. V: ”Kertoisitko nyt muutamalla sanalla mitä asia koskee? ” M: ”Laskut on päin helvettiä” V:”Anteeksi en saanut selvää, voisitko toistaa?” M:”Joo.. En saa uutta puhelinta ku myyjä nalkuttaa jostain maksamattomasta laskusta” V:”Anteeksi en saanut selvää, oliko kyse matkapuhelin liittymästä?” M:”No kyllä perkele” V:”Pahoittelut en saa selvää, yhdistän sinut asiakaspalvelijalle”.. Sain siis puhelun käyntiin, mutta aloin miettiä, että millekkähän huru-ukkojen linjalle soitin, jos vasta nyt yhdistetään asiakaspalvelijalle.. Puhelimeen vastasi juurikin stereotypinen asiakaspalvelija, työhönsä kyllästynyt känisevä nainen tai sitten se edellinen vastaaja-mies ääni muutettuna, ainakin ymmärryspuoli vaikutti olevan hyvinkin samaa tasoa.. Vastaukseksi lopulta sain, että laskuni on siirretty jo ennen vuoden 2013 loppua perintään ja minun tulisi olla yhteydessä sinne suuntaan ja jatkossa maksaa laskuni ajallaan mikäli haluan uusia sopimuksia.. Kyseinen lause oikeastaan ihan ok, mutta kun sitä siivittää puhelinlangan kierolla vittuilulla, sain operaattorin violetin sävyn myös omille kasvoilleni.. Ja niinpä hetken kuluttua, sekä muutaman raskas sävytteisen puhelinlangan laulatuksen jälkeen ihan noin vastavetona, luuri räpsähti korvaani.. Että halloota haloo vaan ja kivaa päivää sinnekkin, vittuilu kun sattuu luontumaan myös asikas-palvelija suunnassa.. Perintäfirmaan olikin sitten huomattavasti kätevämpi päästä, toisin kuin varmaan niistä pois, jotenka valmiiksi sopivaan mielentilaan päästyäni päätinkin jatkaa samalla hanakalla tavalla asioiden hoitoa ja ihan kohtuullisella menestyksellä.. Lokakuun 2013 lasku on maksettava, mutta ilman mitään korkoa ja lisäksi minkään valtakunnan maksuhäiriöitä en linjoilleni saanut.. Iso peukalo siitä.. Niinpä nyt siis aionkin ihan tässä jälleen monta kymppiä säästäneenä lähteä uudelleen kilistelemään rahojani kaupungille ja puhelin ostoksille.. Tosin sillä erotuksella, että matkaan käyn pilailupuodin kautta, josta hankin isoimman mahdollisen tekonenän.. Tallustan Violetin operaattorin tiskille ja kun kaikki ostokset on tiskissä ja myyjä lataisee hinnan kassaltaan, otan tyhmimmän mahdollisimman ilmeen, tökkään tekokolvin nenän päälle, marssin vastapäisen sinisen operaattorin ovelle, josta näytän pitkää nenää ja huikkaan: ”Pahoittelut, en saanut selvää”…..

Suomen liikenne, Suomen pornoviennin esteenä..

Huhhei.. Sitä syksyisin aina kuulee pimeyden keskellä ihmisten mainostavan, kuinka saisi tulla lumet maahan, jotta olisi valoisaa eikä masentaisi pimeys.. Nyt kun sitä maassa on en huomaa minkään moista valaistumista ainakaan pääkopissa tapahtuneen.. Itselläni kuitenkin välähti ideaalinen valaisin pään yläpuolella, kun junnasin työautolla tulemaan maakunnan rajoja pitkin jokseenkin verkkaista vauhtia.. Kas ajattelin lähettää amerikkalaiselle pornoteollisuudelle viestiä mahdollisista koekuvauksista, kun valitettavasti suomalainen vastaava on aika lasten kengissä ja taitaapi lasten siihen sotkeminen olla laitontakin.. No jokatapauksessa perustelut olisivat oikein hyvät miksi pystyisin kyseisessä lajissa tällä hetkellä pärjäämään.. Tämä talvipäivän liikenne seisaus on jokseenkin kasvattanut otsaani sen verran suuren heilurin, että Ron Jeremy vetää romminsa täältä myynnistä muunkin, kuin alkoholin mainostuskiellon vuoksi.. Ja kun otsassani töjöttävä tatti osoittaa vieläkin eteenpäin, jossa joku kanssa ”ajelija” työntää päin persettä, niin kykenisi nopeasti ajattelemaan asian perus ajatuksen olevan kunnossa.. Eli tatti kohti persettä.. Lisäksi liukkauden aiheuttama matelu aiheuttaa alatyylisten kommenttien lausumista ajaessa erittäinkin agressiivisesti ja siinäpä olisi sitten aikuisten pikkukakkoseen sopivanlaista tuhmaa puhetta.. Eli nopeasti tulkiten olisin oikein valmis nousemaan uudeksi staraksi tällä saralla.. Valitettavasti kuitenkin tulin toisiin aatoksiin ajate llessani asiaa vieläkin laajemmalta kantilta.. Sillä mitä itse kyseistä taidetta joskus seuranneena voin todeta näyttelemisen vaativan myöskin jonkinsortin sujuvuutta ja nopeutta, sekä joustavuutta.. Ja miten surullista se olisi, kun saisin sitten vastauksen joltain pornomogulilta suomen liikennettä lainaillen.. ”Hyvä Aaku, tatti päässäsi menee meidän mittoihimme ja olet ymmärtänyt asian ytimen, mistä tässä lajissa kyse, mutta kuule.. Ei vittu tällä menolla”

JA-sanan tulevaisuus vuonna 2015..

Jaahas taasen.. Näin menneen vuoden, sekä tulevan vaihteessa olisi ilmeisesti syytä summatta tätä mennyttä vuotta 2014.. Mieleeni jäävät eritoten erilaiset kiellot, sekä määräykset, mitkä ilmeisesti käynnistyvät tuossa kellon kumistessa puolen yötä.. Itse aloin sen muistelon sijaan kuitenkin pohtia tulevan vuoden parannuksia.. Niinpä kaiken kuminan keskeltä päätinkin heittää vielä yhden poiminnon, ikäänkuin ”rakettina” arkadianmäen natisijoille.. Yksi hyvinkin tärkeä asia jäi kieltämättä liittyen vieläpä niinkin tärkeään asiaan kuin äidinkieleemme.. JA.. Nyt suuriin ajatuksiinne tulee vastaus, että miksikö sana JA estolistalle..? Jokainen työssä käyvä tietää lauseen pomon huulilta, että ”viitsisitkö hoitaa tämän asian”.. No tokihan se yksi asia aina onnistuu, mutta sitten pomo letkauttaa tuon kahden kirjaimen sanayhtälön, pahimmassa tapauksessa lisäksi kahteen otteeseen.. Eli päivä piloilla.. Sitten siirryytään parisuhde eläjiin.. Kumppanin huutama: ”vietkö roskat ulos?”.. No jälleen mikäs siinä kun raitista ilmaa hetki nokkaan.. Kuin iskuna palleaan tämä kyseinen artikkeli kajahtaa perään siinä määrin, että ollaan tilanteessa missä on tehtävä paljon muutakin kuin se roskapuketti.. Näin päästäänkin sitten aasinsillalla tuleviin sinkkuihin.. Yhden illan suhteen jälkimainingeissa tulee puhelu: ”kortsu hajosi silloin sen meidän yhteisen yön touhujen aikana”.. JA.. Niinpä.. Myös maallisen elämän päättyessä saattaa tapahtua väärinkäsityksiä moisen sanahirviön nimissä, sillä on täysin eri asia ”tuhkataanko vainaja, leski kun pyysi” vai ”tuhkataanko vainaja ja leski, kun pyysi”.. Näinollen vanhempiensa menetyksestä kärsivä ”hieman” alkoholin perkeleeseen sujahtanut dekupekka istuu penkillä kera kohtalo toverin, joka huomaa: ”Hei Pekka, sulta on päässy kusi housuun!” Auta armias jos Pekka vastaakin kasvonsa menettämisen pelossa lausahduksen ”paskat” sijaan lausahduksen: ”Ja paskat!”.. Nyt te ystävät siellä ruutujen toisessa päässä mietitte, että herranjumala miten mustaa sekä typerää huumoria, joten siksipä toteennäytän, sekä päätän ”JA”-asiani vielä pelottavimmassa eli rasistisessakin mielessä.. Kas kun asiaa pohtiessa tajusin Jani Toivolan nauttineen isyyslomaa viimeisen vuoden, eikä hän siten osallistunut tähän älyvapaaseen päätöksen tekoon missään muodossa.. Eli siis toisinsanoen sympatiaa omaavan toisen persoonani mielestä se Toivolan jannu onkin ihan kunnon jätkä, sekä varmasti hyvä isä..! JA niin ”mustakin”…

Timanttista paskaa..

Hyvät ystävät, teitä on varoitettu.. Ja pahoittelut etukäteen mahdollisista naista halventavista mielikuvista.. Iloisena poikana hilpsin tuohon keskustaan ja koruputiikkiin joululahja-koru ostokselle.. Myyjänä oikein iloinen ja pirteä joulupilleri, jolle asiakaspalvelu asetus on väännetty täysille jo ilmeisesti teko vaiheessa.. Väkisinkin tiskin maksavalla puolella katseeni ja ajatukseni hairahtuivat kuvittelemaan tuon luojan luoman kikkelin-kiusauksen sormet näpräämään jotakin aivan muuta, kuin joulun väreissä loistavia paketti-nauhoja.. Aloin havaita että tiskillä notkuvat kohinoorit ja muut jalokivennäiset saavat pian kuolapeitteen ja eräänlaisen ylösnousemuksen tapahtuvan, joten aloin hapuilla ympäriltä jotakin millä saisi ajatukset pois veenuksesta ja takaisin maan pinnalle.. Silmäni kohdistuivat tiskillä olevaan kiuluun, jossa pötkötti arvioni mukaan jonkinlaisia joulupastilleja.. Niinpä ajattelin nieleväni kuolat mahaan huljauttamalla näitä mynttoneja puolenkouran verran kyytipojaksi kitaan.. Saatanallinen säihke ja polte alkoi suussa ja veenus unohtui siltä ”seisomalta”.. Myyjänkin hilpeys pysähtyi ja kaksi niin siroa silmää muuttui lautasiksi, ja suu asettui siihen asentoon, kuin olin sen hetki sitten fantasioinut johonkin muuhun puuhaan.. Kuulin kaiken kakomisen keskellä tiskin toiselta puolelta hölmistyneen kysymyksen että: ”Etkai sä syönyt noita?!”.. Tällä kertaa jätin katseen pois avonaisesta kaula aukosta ja katsoin myyjättären sormea, joka osoitti kiuluun mistä näitä rakeita hotkin.. Nyökkäsin silmät vetistäen ja sitten se oli menoa.. Enpä olekaan ennen kultasepänliikkeen takahuoneessa käynyt, vallankaan naisen sinne miltei väkisin raahaamalla, joten kokemus sekin.. Kun sain vielä komennon henkilökunnan vessaan ja kumartumaan lavuaarin ylle mietin, että minkäköhän sisäisen dominan viattomalla pastillin syönnillä tästä söpöläisestä herätin.. Minkään villin kokemuksen sijaan sainkin hinkata suutani etusormen ja veden säestyksellä niin että ropina kävi, kuunnellen samalla selostusta kuinka pahaa myrkkyä ja jokseenkin syövyttävää on tälläinen ns. ”poretabletti”, joka sekoitetaan veteen ja minne laitetaan liukenemaan sitten oikein pahasti pinttyneet korut ennen tarkempaa puhdistusta.. Noh tästäkin selvinneenä ja pikkuhiljaa tuon maun ja kirvelyn suusta hälvettyä aloin pohtia, että huomenna aamulla kun pöntölle pyllistän niin minkäköhän moinen timantti sieltä putkahtaa… Nimim. Timantitko ikuisia…?

Haaroissa on puolustuksen siemen..

Pahoittelut jo näin etukäteen mikäli seuraava mielikuva järkyttää tai aiheuttaa pahoinvointia ja huonoa mieltä.. Mutta jotenkin näin itsenäisyyspäivän jälkimainingeissa, sekä maanantain väsymyksestä ja levottomuudesta johtuen sisäinen patrioottini syttyi kun uutisia kuunnellessa korvani virittyi taajuuteen, missä kerrottiin että suomen puolustusvoimat suunnittelee uutta haaraa, jotakin kyber-yksikköä sodankäyntiin ja sen strategioihin.. Jospa ei kuitenkaan lähdettäisi ihan näin hurjaan uudistukseen vaan otettaisi käyttöön jotakin hieman vanhempaa tekniikkaa.. Jos otettaisi Mervi Tapola, Susanna Idren sekä Johanna Tukiainen suomen puolustusvoimien käyttöön ja vietäisi heidät makaamaan selälleen tuonne itärajalle ja avattaisiinkin jokin hurjempi haara.. Enpä usko että niin itsetuhoista sotilasta vielä löytyykään joka sieltä tahtoisi hyökätä tai ainakaan ”tulla”…

Tonttujen veronpalautukset..

Kylläpä se on taasen mukavaa näin joulun kynnyksellä alkaa seurailla sivusta, kuinka ihmiset juoksevat kieli vyön alla, stressaten ja kilikellojen jo pikkuhiljaa soittaen, jotain mindfuck beat henkistä raikua siitä, kuinka tontut hyppelee iloisesti joka suuntaan.. Joko tontut on vetäneet sieniä tai sitten niiden keksijä.. Btw aiheeseen takaisin.. Eli Ah ihanaa kulutus juhlaa, vallankin kun suurelle osalle valtio jakoi välitöntä palautusta tänään, niin mukava hulvata, kun rahaa tulee ikäänkuin tyhjästä, kuten kuulin tuossa eräässä hengenpalautus talossa hoitajan toiselle tuumaavan.. Tokihan se voi tyhjästäkin tulla, mihin en suoranaisesti usko, mutta onhan se kiva ajatella niin.. Samaan hengenvetoon näiltä enkeleiltä kuulin kuitenkin toisenkin, omaa mieltäni myötätunnosta lämmittävän lausahduksen, sillä toinen kehui että sai ukkosensa houkuteltua tänään ostoksille, koska hänkin oli kuulemma palautusta saanut.. Vilkkaana viuhuva mielikuvitukseni saikin heti mielettömän kuvan työpäivän jälkeisestä ruuhkaan puskemisesta, mikä valitettavasti alkaa jo kaupan parkkipaikalta, sekä iloisesta ostosreissusta, jota vain helpottaa ostoskärryillä toisiin jatkuva törmäily.. Mitä lahjaksi? Mitä ruuaksi? Kanna nuo! Älä ole tuollainen! Osallistu nyt sinäkin vähän tähän lahjan valintaan! Tee mitä lystäät, minä menen autoon sitten! Olisko tämä kiva, ai ei, no otan silti, tai no en, mutta ainakin hiplaan tätä!.. Ja tämän kaiken kruunaa töissä saavutettu väsymystila ja piporajan kireys, millä saadaan varmasti jonkinlainen sekasoppa syntymään.. Joten arvon daamit tai perjantain jälkeen suhteen naisosassa elävät puoliskot, vaikka se joulu on teille todella tärkeää ja haluatte kaiken menevän nappiin, niin muistakaa silti.. Kyllä se asia vain yksinkertaisesti on niin, että töistä tullessaan mies tarvitsee hetken aikaa sitä mindfuckia ilman niitä muita, vitun tonttuja…

Eviran älytön lörtsy..

Pitkällisen pohdinnan jälkeen olen ehdottoman vahvasti sitä mieltä, että suomi on kuin onkin kehno esimerkki elintarvike asioissa.. Ja ajatuksessani kahdessa eri mielessä, sekä päättäjien että kuluttajien näkökulmasta.. Evira meinasi kieltää lörtsyn, koska se ei kuvaa tarpeeksi tätä piirasta ja siinä mennään jo pieleen ensimmäisen kerran.. Sitten lehdessä joku eduskunnan puoskari tilitti, että hän nousi barrikaadille lörtsyn puolesta ja siinä perässä aika moni muukin suomen kansasta ja siinä mentiin vikaan sitten jo huolella.. Oma näkökantani asiaan on se, että onhan hienoa kun tällainen perinneherkku sai säilyttää arvokkuutensa, mutta tappeleeko kansa tosiaan tämän herkun nimestä vai taas vain johonkin asiaan puuttumisen ilosta.. Onhan se nyt kuitenkin niin, että kuka helvetti viitsii nähdä vaivaa taistellakseen snacksistä, joka muistuttaa nimeltään vanhan mummun pierua…

Alkoholimainonnan kiellon uhrit..

Hei ystäväni.. Te ketkä nykyään näytätte profiili kuvissanne jonkinsortin prosentti puteleilta.. Tölkki viedään tien varresta, hepat laukkaavat muille laitumille ja somessa mainitseminen on kielletty, eli ymmärrän, että teidän ”pullonpohja” laseja pitäville whisky nenille on nyt hypitty.. Mutta mikä humalatila teidän viinan kirkkaaseen elämänkatsomukseen nyt iski.. Onko todella tilanne kehittynyt niin pahaksi, että ilman mainostusta olette hukassa, kuin punahilkan mummo ja ette osaa enää erottaa mitä tinneriä se on mitä kitaan kaataa, ilman että kaljarekan kupeesta näkee mitä sillä vehkeellä kuskataan.. Asiassa varmasi on tapahtunut koskenkorvan kylän kokoinen ylilyönti valvontaa suorittavalta taholta, mutta iskikö se tosiaan henkilökohtaiselle tasolle kuin sahti pakkiin vai olisiko samanmoinen ylilyönti tapahtunut ns. kuluttaja päässä.. Harvoin tulee omaakaan kiljua sen mainoksen perusteella hankittua vaan ihan maun perustein.. Mutta suomalainen kun on niin perkeleen sisukas ja ylpeä ihminen, että kun jotain näinkin kansallista harrastusta aletaan rajoittaa niin nousee takajaloilleen muutkin kuin ne hepat.. Annan yhden neuvon kuitenkin.. Se pullo löytyy silti sieltä alkosta oli mainosta tai ei ja oli jano tai ei.. Tokihan tässä on kyse vain kannanotosta, eikä suinkaan mitään muuta uhoa taustalla mutta mitäs jos ei otettaiskaan kantaa vaan viinaa……?

Muista kirjautuminen
Unohtuiko salasana?
Luo oma blogi  Seuraava blogi